Maakunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa maakunnan toimintaan (He 15/2017, 23 §).

Lakisääteisiä osallisuusrakenteita ovat nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto. Laki kirjaa myös esimerkkejä osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien edistämiseksi. Tällaisia ovat muun muassa asukas- ja asiakasraadit, kyselyt ja palvelujen käyttäjälähtöinen kehittäminen. Yksittäisten asukkaiden lisäksi toimijoina voivat olla kansalaisjärjestöt ja muut yhteisöt.

Maakuntaohjelmassa 2018-2021 osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen on nostettu yhdeksi päätavoitteeksi. Maakuntastrategiassa puolestaan määritellään, miten asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet toteutuvat. Maakuntavaltuusto päättää, millaisia kanavia asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on vaikuttaa maakunnan toimintaan ja millainen painoarvo niille annetaan.

Osallisuusohjelmaprosessin kuvaus kaaviona osana maakunta- ja sote-uudistusta Etelä-Savossa.

Miksi on tärkeää vahvistaa osallisuutta maakuntahallinnossa?

  • Osallisuus on olennainen osa demokratian toteutumista. Kansalaisille tarvitaan suoria vaikutuskanavia edustuksellisen demokratian rinnalle.

  • Osallisuus vahvistaa luottamusta hallintoon. Hyvä hallinto edellyttää kansalaisten luottamusta ja hyväksyntää, ja osallisuuskanavat lisäävät vuorovaikutusta kansalaisten ja hallinnon välillä.

  • Osallisuus luo tasa-arvoa ja eheyttä. Osallisuuden vastakohta on syrjäytyminen, osattomuuden kokemus.

  • Yhteisöön kuuluminen ja vaikuttaminen luo hyvinvointia. Palvelujen vaikuttavuus lisääntyy, kun niitä kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa.

  • Osallisuus on aluekehityksen voimavara. Se luo myönteistä ilmapiiriä ja saa asukkaat mukaan maakunnan ja alueiden kehittämiseen. Osallisuuden avulla kansalaisten ja yhteisöjen asiantuntemus ja resurssit saadaan käyttöön.