Maakunta- ja sote-uudistuksen sanastoa

Tälle sivulle on koottu keskeisiä käsitteitä uudistusprosessiin liittyen. Lisää sanastoja löytyy seuraavien linkkien kautta.

Maakuntauudistuksen sanastoa

Sote-sanastoa löytyy näiltä sivuilta:


Keskeisiä käsitteitä

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu tarkoittaa, että asiakkaan kotimaakunta on vastuussa siitä, että hän saa lainmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaa 1.1.2021 lähtien 18 maakuntaa. Maakunnalla on siitä lähtien oikeudellinen vastuu lailla säädettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja muista asiaan kuuluvista velvoitteista.

Uuteen monialaiseen virastoon kootaan valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä nykyisistä aluehallintovirastoista, ELY-keskuksista, KEHA-keskuksesta, Valvirasta ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melasta. Virasto on valtakunnallinen, mutta läsnä siellä missä asiakaskin.

Virasto turvaa alueilla toimivien perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista hoitamalla sille erikseen säädettyjä lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus-, lupa-, rekisteröinti- ja valvontatehtäviä.

Tehvävien kokoamisen myötä aluehallintovirastot ja Valvira päättävät toimintansa.

Maakunta- ja sote-uudistuksen osana maakuntien omistukseen ja ohjaukseen perustetaan yhteisiä valtakunnallisia palvelukeskuksia, joihin kootaan palveluiden järjestämisen ja tuottamisen tarvitsemia tukipalveluja.

Palvelukeskusten perustamisen tavoitteena on luoda säästöjä, yhtenäistää toimintatapoja ja tarjota parasta osaamista kaikkien maakuntien käyttöön. Tällöin varmistetaan tasainen palveluiden laatu kaikissa maakunnissa. 

Maakuntien toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskuksena toimii Maakuntien Tilakeskus Oy.

ICT-palvelukeskus Vimana Oy:n tehtävänä on tuottaa ja tarjota maakunnille asiantuntija- ja kehityspalveluita sekä hankkia markkinoilta ja yhteistyökumppaneiltaan tarvittavia ohjelmistoja ja muita ratkaisuja.

SoteDigi Oy kehittää uusia kansallisia sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia ratkaisuja. Digitalisaatiolla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan muutosta ja palvelujen tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamista. 

Maakunnan liikelaitos on maakunnan omistama organisaatio, joka tarjoaa ihmisille terveyspalveluja, sosiaalipalveluja ja erikoissairaahoidon palveluja.

Maakunnan liikelaitoksella voi olla omia sote-keskuksia ja suunhoidon yksiköitä (hammashoitoloita). Tämän lisäksi maakunnan liikelaitos tarjoaa muut terveyspalvelut ja sosiaalipalvelut. Näitä ovat esimerkiksi erikoissairaanhoito sairaaloissa, perhekeskusten palvelut, kouluterveydenhuolto ja kotihoito.

Maakunnan liikelaitos on siis julkisesti omistettua liiketoimintaa. Niissä palveluissa, joissa ei ole valinnanvapautta, asiakas saa palvelut liikelaitokselta.

Liikelaitos vastaa tuottamiensa palvelujen edellyttämästä julkisen vallan käyttämisestä eli se voi esimerkiksi tehdä viranomaispäätöksiä sosiaalihuollossa. Liikelaitoksen tehtävänä on myös antaa maakunnalle asiantuntija-apua maakunnalle kuuluvien tehtävien hoitamisessa.

Maakuntauudistuksella luodaan Suomeen moderni ja kustannustehokas julkinen hallinto, joka palvelee kaikkia asukkaita. Uudistuksella turvataan tärkeät palvelut ja sujuvoitetaan asiointia.

Kansalaiset saavat lisää mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa muun muassa maakuntavaalien kautta. Muita vaikuttamismahdollisuuksia ovat aloiteoikeus, asiakasraadit sekä keskustelu- ja kuulemistilaisuudet. Lisäksi palvelujen käyttäjiltä kerätään kokemuksia palveluja kehitettäessä.

Ylintä päätösvaltaa maakunnissa käyttää maakuntavaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan maakuntavaaleilla. Ensimmäisten maakuntavaalien tarkka ajankohta selviää sen jälkeen, kun eduskunta on päättänyt maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädännöstä.

Jatkossa maakuntavaalit ovat aina samaan aikaan säännönmukaisten kuntavaalien kanssa. Kuntavaaleja toimitetaan joka neljäs vuosi huhtikuussa seuraavasti: vuosina 2021, 2025, 2029 ja niin edelleen.

Maakuntavaaleissa uudelle maakunnalle valitaan maakuntavaltuusto. Etelä-Savon maakuntavaltuustoon valitaan 59 jäsentä. Maakuntavaltuuston toimikausi on neljä vuotta, joskin ensimmäinen valtuustokausi päättyy toukokuun 2021 lopussa. Sen jälkeen maakuntavaalit järjestetään kuntavaalien yhteydessä joka neljäs vuosi.

Valtuustopaikat jaetaan äänestystulostuksen mukaan (kuntakiintiöitä ei ole). Valtuutetuille valitaan varavaltuutettuja jokaisen vaaleissa esiintyneen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista. Varavaltuutettuja on sama määrä kuin valtuutettuja, kuitenkin vähintään kaksi jokaista yhteislistaa kohden.

Palveluntuottajalla tarkoitetaan sote-uudistuksessa organisaatiota, joka tuottaa ihmisille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja eli julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja.

Palveluntuottaja voi olla maakunnan liikelaitos, osakeyhtiö taimuu yhtiö, maakunnan yhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö tai itsenäinen ammatinharjoittaja.

Kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien on oltava lupa- ja valvontaviranomaisen ylläpitämässä tuottajarekisterissä. Tuottajarekisteriin hyväksymisen kriteerit on määritelty laissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistus tehdään osana maakunta- ja sote-uudistusta.

Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat palveluja, jotka valtio rahoittaa verovaroilla. Tällaisia julkisia palveluja ovat esimerkiksi terveydenhuolto, sairaalapalvelut, hammashoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat, aikuissosiaalityö, lastensuojelu, vammaispalvelut, vanhusten asumispalvelut, kotihoito ja kuntoutus.

Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat sekä tulevat maakunnat. Nykyisin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on 311 kunnalla. Vuodesta 2021 alkaen tämä vastuu siirtyy 18 maakunnalle.

Kunnat vastaavat jatkossakin muun muassa päivähoidosta, opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista

Sote-uudistuksessa valinnanvapaudella tarkoitetaan asiakkaan oikeutta valita, mistä ja keneltä hän hankkii sosiaali- ja terveyspalveluja.

Asiakkaan valinnanvapaus toteutuu eri tavoin riippuen siitä, millaisesta palvelusta on kyse. Perustason palveluissa asiakas voi valita haluamansa sosiaali- ja terveyskeskuksen (sote-keskuksen) ja suunhoidon yksikön (hammashoitolan), joissa asioi. Sote-keskukset ja suunhoidon yksiköt voivat olla julkisia tai yksityisiä. Asiakasmaksu on kaikissa sama.

Erityisosaamista edellyttävissä palveluissa asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen toimipisteen. Asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen ylläpitämän toimipisteen minkä tahansa maakunnan alueelta.Lisäksi asiakkaan valinnanvapaus toteutuu silloin kun hän saa asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin. Palvelun voi tällöin tuottaa yksityinen toimija eli yhtiö, järjestö tai ammatinharjoittaja.

Jokaiseen maakuntaan asetetaan väliaikainen valmistelutoimielin, joka vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta ja käyttää päätösvaltaa kunnes maakuntavaltuusto aloittaa. 

Väliaikaisen toimielimen tehtävänä on valmistella toimintaa ja taloutta maakunnan kokonaisuuden näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti. 

Väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta sopivat kunkin maakunnan alueet toimijat, eli maakunnan liitto, kunnat, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueet, sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit, pelastuslaitokset, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja työ- ja elinkeinotoimistot.